Ville Haapasalo jatkaa matkaansa Tadžikistanissa, kulkien pitkin Silkkitien reittejä. Aamu alkaa aasivaelluksella Iskanderkul-vuoristojärven ympäristössä. Legendaarinen järvi on nimetty Aleksanteri Suuren mukaan. Aleksanteri Suuri taisteli Iskaderkulin rannoilla tappiolliset taistelut sogdilaisia vastaan, ja menetti näille indoeurooppalaisten kielten esikieltä puhuville sotureille kauniin vaimonsa Roxannen. Aleksanteri Suuren hevosen sanotaan myös hukkuneen Iskanderkul-järveen ja kummittelevan sen pinnalla joka vuosi kesäkuun 20. päivänä. Ville matkaa läpi yön Fann-vuoristosta Etelä-Tadžikistaniin. Hän lähtee viettämään päivän lammaspaimenten kanssa. Lampaita paimentaessaan Ville näkee tappavan myrkyllisen hämähäkin ja kuulee paimenilta hurjia tarinoita maan sisällissodasta, joka riehui Neuvostoliiton hajottua vuosina 1991-93. Tadžikistanin-matkan viimeisenä päivänä Ville palaa maan pääkaupunkiin Dušanbeen. Hän vierailee Dušanben vanhimmassa moskeijassa ja osallistuu sunnimuslimien jumalanpalveluksen. Imaami siunaa Villen matkan. Loppupäivän Ville viettää dušanbelaisessa perheessä, jossa saman katon alla asuu perinteiseen tapaan kolme sukupolvea.