Linnanherroja ja laavaa. Ella Kanninen lähtee normannien jalanjäljissä tutustumaan Etelä-Italiaan. Matka kulkee Salernosta Casertaan ja Pozzuoliin.
Pyhimyksiä ja oliiveja. Ella Kanninen jatkaa Etelä-Italian Apuliassa eli Pugliassa normannihistorian tutkimista ja pyhiinvaelluskohteiden kokemista. Matkaan mahtuvat myös Alberobellon trullitalot.
Rypäleitä ja luolia. Ella Kanninen tutustuu ikivanhaan viininviljelysalueeseen ja Materan kaupunkiin.
Makkaraa ja menneitä riittejä. Ella Kanninen selvittää, keitä ovat vattientit ja tutustuu heidän riitteihinsä. Lisäksi Ella tapaa Calabrian vuorille muuttaneen norjalaisen.
Muumioita ja munakoisoa. Ella matkaa Palermoon ja sen lähiseudulle ja tutustuu Kuninkaiden palatsiin, kapusiinimunkkien katakombiin sekä torielämään.
Sarkofageja ja sahramia. Ella tutustuu Palermon katedraaliin, Piazza Armerinan kansanjuhlaan, Cefalun kaupunkiin ja Corleonen historiaan.
Pizzaa ja piiloja. Ellan matka normannien jalanjäljillä päättyy komeasti Napoliin. Ella kokee kaupungin ainutlaatuisen tunnelman ja nauttii historiasta ja Napolinlahden maisemista.
Risottoa ja pyöräilyreittejä. Ella Kanninen vie katsojat antiikin roomalaisten valloitusreiteille Italiasta Saksaan. Matka alkaa Veneton maakunnasta. Reitti kulkee pitkin muinaista, Via Claudia Augustaa.
Shakkia ja kuohuviiniä. Ella Kannisen matka roomalaisten valloitusreiteillä jatkuu Via Claudia Augustaa. Roomalaisten rakentamien teiden urille on rakennettu hienoja pyöräilyreittejä joenvarsia myötäillen.
Pähkinähiirtä ja musikaaleja. Ellan matka jatkuu Trentoon, joka oli legioonalaisten risteys- ja leiripaikka. Käveltyään yli 2000 vuotta vanhaa kivetystä Ella jatkaa Alppien yli Saksaan ja pysähtyy Tonavalle.
Legioonalaisia ja parsaa. Ellan matka Rooman germaaniprovinsseissa etenee Etelä-Saksassa. Näillä seuduilla antiikin perintö on vahvasti läsnä. Ella vierailee mm. roomalaisjuhlissa.
Vartiotorneja ja jokilaivoja. Ella siirtyy matkallaan vesille ja kokeilee, millaista oli soutaa roomalaisten partiovenettä.
Savuolutta ja festivaaleja. Ella tutustuu Baijerissa mm. muinaisen Rooman yläluokan tyyliin tehtyyn palatsiin ja nauttii olutkulttuurista.
Kylpylöitä ja valkosipulia. Ellan pitkä matka roomalaisten jalanjäljillä germaaniprovinsseissa päättyy Reinin ja Moselin seuduille. Sielläkin elää antiikin perintö vahvana.
Ellan matkassa-sarjassa kuljetaan upeissa maisemissa roomalaisten jalanjäljissä Galliassa. Kanninen aloittaa kiertomatkansa kaikissa silloisissa provinsseissa Pourrieres-nimisestä paikasta Ranskan Provencessa, jossa roomalaisten Gallian valloitus alkoi 102 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Ellan matka jatkuu Provencessa, josta Gallian roomalaistuminen alkoi ensimmäisenä. Ollaan Arlesin amfiteatterissa ja tutustutaan roomalaisten kylpyläkulttuuriin, viljellään Beaucairessa viiniä roomalaisittain ja Ellalle tehdään laventeliin pohjautuva hajuvesi Coustelletissa.
Matka roomalaisten jalanjäljillä jatkuu roomalaisten tietä, Via Domitiaa. Maantieverkoston solmukohta oli silloisessa Lugdunumissa, Lyonissa, jonka perustivat eläköityneet roomalaissotilaat. Sieltä roomalaiset rakensivat tiet Aleansiin, Saintesiin, Boulogneen ja Kölniin.
Ella on edennyt nykyisen Belgian alueelle. Beloeilissa voi tutustua alueella asuneiden belgien kulttuuriin uudelleen rakennetuissa kelttikylissä. Jakso päättyy Champagnen luoliin, jotka syntyivät roomalaisten tarpeesta saada kiveä rakentamiseen. Nykyisin luolissa säilytetään samppanjaa.
Roomalaisten päästyä Atlantin rannalle he alkoivat tehdä merivedestä suolaa. Niin löytyivät osterit osaksi valloittajien ruokaa. Ella tutustuu osterinkasvatukseen Marennessa. Vähän etelämpänä, Bordeaux'ssa, on nautittu kolmannelta vuosisadalta lähtien roomalaisten tuoman lajikkeen viiniä.
Ellan matkassa on edetty Bretagneen. Siellä Le Quiou-nimisessä kunnassa ovat roomalaisen villan rauniot, jotka ovat Bretagnen roomalaiskauden tärkeimpiä jälkiä. Toinen merkittävä kohde on Mars-jumalan temppeli, joka on esimerkki kelttien ja roomalaisten jumaluuksien sekoittumisesta.
Sarjan päätösjaksossa tutustutaan bretagnenhevoseen, kelttiharppuun ja Asterixin kotikylään Erquyiin sekä Carnacissa sijaitseviin neoliittisiin kivirakennelmiin. Kerpert-nimisessä kylässä ollaan kelttiharpun syntysijoilla, jossa musiikilla on ollut laulu kaikelle: sodalle, rauhalle, surulle, ilolle...
